Passi

Passi

Uusi passilaki tuli voimaan 21. elokuuta 2006, jolloin ns. biometriset passit otettiin käyttöön. Suurin muutos Puolassa asuvan suomalaisen kannalta on se, että biometristä passia voi Puolassa hakea vain Suomen suurlähetystöstä Varsovasta.
Lisätietoja biometriasta löytyy sisäasiainministeriön sivuilta.

Vanhat voimassaolevat passit kelpaavat voimassaoloajan loppuun.

Alkuun

Passinhakuohjeet

• Passihakemus on jätettävä henkilökohtaisesti Suomen suurlähetystöön Varsovaan. Osoite ja 

  Asiakaspalvelu

  Puh: +48 22 598 9500
  Fax: +48 22 621 3442, 629 3442  (konsuliasiat)
  Sähköposti:  sanomat.var@formin.fi
  
  Päivystys: Hätätapauksissa virka-ajan ulkopuolella voi yhteyden ottaa Suomen ulkoasiainministeriöön, puh. +358 9 160 55551.

  Puhelinaika: ma–pe 9.00–16.00
  Asiakaspalvelu: ma–pe 9.00–12.00

  puhelinnumerot löytyvät yhteystiedoistamme.
• Alaikäisen on jätettävä hakemus henkilökohtaisesti joko yhdessä molempien tai toisen huoltajan kanssa (koskee myös sylilapsia). Kts tarkemmin kohta Alaikäisen passihakemus.
• Passihakemuksen voi jättää myös Suomessa sen paikkakunnan poliisille, jossa hakija on viimeksi ollut kirjoilla, kiireellisessä tapauksessa myös toisen paikkakunnan poliisille.

Alkuun

Passihakemukseen tarvitaan

• Yksi valokuva, enintään 6 kuukautta vanha. Valokuva voi olla mustavalkoinen tai värillinen. Poliisin passikuvaa koskevat määräykset.
• Vanha passi (vaikka se ei olisi enää voimassa) tai uusimuotoinen henkilökortti tunnistamista varten.
• Alle 18-vuotiaiden osalta molempien huoltajien kirjallinen suostumus
• 18-30 -vuotiaat miehet: mahdollinen sotilaspassi, vapautustodistus tai siviilipalvelustodistus.
• Erillinen todistus kansalaisuudesta saatetaan tarvita epäselvissä tapauksissa. Suomen kansalaisuus voidaan osoittaa Maahanmuuttoviraston päätöksellä kansalaisuuden säilyttämisestä.

Huom! Mikäli edellinen passi on kadonnut tai anastettu, passin hakijan on täytettävä edustustossa ns. tutkintapöytäkirja tapauksesta ja esitettävä poliisille tehty katoamis- tai rikosilmoitus.

Valokuvan osalta kannattaa huomioida, että 21.8.2006 voimaan astuneen passilain myötä siirryttiin uusiin passivaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön määräyksiin. Tarkat ohjeet kuvan mittasuhteista, asennosta, ilmeistä ja asusteista sekä taustasta ja valaistuksesta poliisin verkkosivuilla.

Alkuun

Henkilötietojen tarkastus ja päivittäminen

Hakemus voidaan laittaa vireille vain jos tiedot Suomen väestötietojärjestelmässä (VTJ) ovat oikein. Mikäli henkilötiedot eivät ole ajan tasalla passin saaminen viivästyy ja hakija voi joutua asioimaan edustustossa useamman kerran. Jokaisen tulee itse huolehtia siitä, että tiedot VTJ:ssä ovat ajan tasalla. Suomen kansalainen voi halutessaan tarkistaa väestörekisteritietonsa kerran vuodessa maksutta.

Tietojen korjaamista ja tarkistusta varten ota yhteys maistaattiin

Alkuun

Alaikäisen passi

• Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajiensa  suostumuksen siihen, että saa oman passin. Jos molemmat huoltajat eivät ole lapsen mukana passia haettaessa, täytyy toiselta huoltajalta olla päivätty ja allekirjoitettu erillinen suostumus, jonka voit ladata ja tulostaa tästä  Suostumuspyyntölomake  (RTF, 4 sivua, 546 kt) ja kopio hänen passistaan.
• Alle 15-vuotias voitiin aiemmin merkitä myös huoltajana olevan vanhempansa passiin toisen huoltajan suostumuksella. Nykyisen passilain mukaan lapsella tulee olla oma matkustusasiakirja.
• 7 vuotta täyttäneen on oltava henkilökohtaisesti mukana passihakemusta jätettäessä. Kirjoitustaitoisen lapsen tulee itse allekirjoittaa passihakemuksensa.

Alkuun

Ulkomailla syntyneen Suomen kansalaisen passi

Ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen on rekisteröitävä Suomeen. Ilmoitus tehdään suurlähetystössä. Syntymä- ja mahdollisen kastetodistuksen jäljennökset Apostille-todistuksen kera liitetään Väestörekisterikeskukselle lähetettävään ilmoitukseen ulkomailla syntyneestä Suomen kansalaisesta. Kun rekisteröinti-ilmoitus on jätetty ja lapsi on saanut henkilötunnuksen, hänelle voidaan myöntää passi. Passista peritään normaali passimaksu.

Alkuun

Passin maksaminen ja nouto

• Passi maksetaan etukäteen suurlähetystön pankkitilille (kts palveluhinnasto). 
  Suoritetusta maksusta tulee esittää kuitti passihakemuksen jätön yhteydessä. 
• Passin käsittelyaika on 5-vuoden passin kohdalla noin 3-4 viikkoa.
• Kun passi on valmis, hakija voi noutaa sen joko henkilökohtaisesti, pyytää passin lähettämistä postitse, jolloin postikulut peritään asiakkaalta, tai valtuuttaa Valtakirja (RTF-dokumentti, 9 kt) valitsemansa henkilön noutamaan passin puolestaan edustustosta.

Alkuun

Rikkoutunut passi

Jos passin rikkoutumisen syynä on todettavissa oleva valmistusvika, passin haltijalle voidaan myöntää uusi passi maksutta. Tällöin uuden passin tietojen tulee vastata rikki menneen passin tietoja, eli muutoksia ja lisäyksiä ei voi tehdä. Uusi passi on voimassa yhtä pitkään kuin alkuperäinen passi, poikkeuksena kuitenkin se, että nykyisen passilain mukaan passin voimassaoloaika on viisi vuotta ja lapsia ei voida merkitä passiin.

Passinvalmistaja ei ilmoituksensa mukaan korvaa passia:

• jota on selvästi käsitelty huonosti
• jota on selvästi säilytetty epäasiallisesti
• joka on viisumisivujen osalta käytetty loppuun

Uuden passin toimitusaika on 3 - 4 viikkoa.

Mikäli hakijalla ei ole aikaa odottaa keskitetystä kirjoituksesta valmistuvaa passia, hän voi anoa väliaikaista passia, josta peritään normaali passimaksu.

Alkuun

Väliaikainen passi

Väliaikainen passi voidaan myöntää vain erityisestä syystä, johon hakija ei ole osannut varautua ennalta. Erityisestä syystä ja sen kestosta on esitettävä luotettava selvitys. Väliaikainen passi myönnetään tarvittavan matkan ajaksi. Väliaikainen passi ei ole biometrinen passi.

Alkuun

Kaksoispassi

• Uusi henkilökohtainen passi voidaan antaa voimassaolevaa passia peruuttamatta, jos tähän katsotaan olevan erittäin painavat syyt.
• Kaksoispassia haettaessa hakemuksen liitteenä tulee olla työnantajan todistus kaksoispassin tarpeellisuudesta tai muu luotettava selvitys passin tarpeesta.
• Kaksoispassista peritään normaali passimaksu.

Alkuun

Passin hakemista koskevat kysymykset

 Mitä tulee olla mukana passia haettaessa?

• Vanha passi tai uusimuotoinen henkilökortti tarvitaan tunnistamista varten.
• Yksi valokuva, enintään 6 kuukautta vanha. Valokuva voi olla mustavalkoinen tai värillinen. Tarkat ohjeet kohdassa: passin hakemiseen tarvitaan.
• 28-30 vuotiailta miehiltä (sen vuoden loppuun, jona täyttää 30 vuotta) joko sotilaspassi, vapautustodistus, siviilipalvelutodistus, lykkäyspäätös tai palvelukseen-astumismääräys.
• Erillinen todistus Suomen kansalaisuudesta saatetaan tarvita, koska Suomen passi voidaan myöntää ainoastaan Suomen kansalaiselle.
• Epäselvissä tapauksessa Suomen kansalaisuus voidaan osoittaa Maahanmuuttoviraston päätöksellä kansalaisuuden säilyttämisestä, eräissä tapauksissa asemamaan toimivaltaisen viranomaisen todistuksella siitä, että ao. ei ole hakenut eikä saanut asemamaan kansalaisuutta yms. vastaavalla selvityksellä.
• Jos vanha passi on kadonnut tai varastettu, hakijan tulee esittää tästä paikallisen poliisin laatima rikos- tai katoamisilmoitus (poliisitutkintapöytäkirja).

Kuinka kauan passin saaminen kestää ja mitä se maksaa?

• 5 vuoden passi maksaa 90 euroa, käsittelyaika n. 3-4 viikkoa hakemuksen jättöpäivästä lukien.
• Väliaikaisen passin (135 euroa) käsittelyaika on pari päivää, kiireellisissä tapauksissa passin saa jopa samana päivänä.
• Passi maksetaan etukäteen edustuston pankkitilille (ks palveluhinnasto).

Saako vanhanmallisen passin halutessaan vaihtaa uuteen passiin kesken perinteisen passin voimassaoloajan?

• Kyllä saa. Tällöin uudesta passista kuitenkin veloitetaan normaali hinta.

Mikä on koneluettava passi?

• Passi on koneluettava kun sen tietosivun alalaidassa on kaksi tekstiriviä, joissa on passin keskeiset tiedot merkittynä kirjaimin, numeroin ja > -merkein. Kaikki voimassaolevat ja yli vuodeksi myönnetyt Suomen passit ovat koneluettavia.

Voiko vanhaan passiin tallentaa jälkikäteen biometrisiä tunnisteita?

• Ei voi tallentaa. Vanhoissa passeissa ei ole mikrosirua eikä sitä voi lisätä niihin jälkikäteen. Uuden passin sirullekaan ei voi lisätä tietoja myöntämisen jälkeen.
• Kun sormenjälkitiedot otetaan käyttöön, ne lisätään ainoastaan siitä eteenpäin myönnettäviin passeihin.

Mitä uusia henkilötietoja uuteen sirulliseen passiin tallennetaan?

• Sirulle tallennetaan henkilötiedot ja kasvokuva.

Tuleeko passiin sormenjälkitunnisteet?

• Suomen ja kaikkien EU-maiden passeihin tulee myöhemmin myös sormenjälkitunnisteet. Suomessa ei ole vielä päätetty milloin sormenjälkiä ryhdytään tallentamaan. Asia vaatii vielä lainsäädännön tarkistamista ja muita selvityksiä. Asiasta tiedotetaan kun se on ajankohtainen.

Voiko uusi passi mennä rikki?

• Uusi passi on hyvin kestävä. Passin siru ja antenni voivat kuitenkin rikkoutua varomattoman käsittelyn vuoksi, minkä vuoksi passinhaltijan on säilytettävä passiaan huolellisesti. Passilain 31§n mukaan passinhaltija vastaa huolimattomasta säilyttämisestä aiheutuvista seuraamuksista. Kansalaisille annetaan passin luovutuksen yhteydessä ohje, jossa kerrotaan miten passia tulee käsitellä rikkoutumisen välttämiseksi.  

Miten biometriikka vaikuttaa Yhdysvaltoihin suuntautuviin matkoihin?

• Biometriikka ei yksistään vaikuta Yhdysvaltoihin suuntautuviin matkoihin. Viisumivapausohjelma Visa Waiver Program VWP sisältää ohjeet viisumivapauksista.
• Viisumivapaus koskee kaikkia koneluettavia vanha- ja uusimuotoisia Suomen myöntämiä passeja.
• Lapsella täytyy olla oma passi Yhdysvaltoihin matkustettaessa. Väliaikaisella, ns. pikapassilla matkustava tarvitsee viisumin.

Täytyykö vanhat passit vaihtaa sirupasseiksi?

• Ei tarvitse. Kerran myönnettyä passia voi käyttää sen voimassaoloajan loppuun saakka. Uudistukset koskevat vain uusia passeja.

Entä jos hakija on alaikäinen?

• Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajiensa kirjallisen suostumuksen omaa passia varten. Vähintään toisen huoltajan on kuitenkin oltava paikalla hakemusta jätettäessä.
• Jos molemmat huoltajat eivät ole lapsen mukana passia haettaessa, täytyy toiselta huoltajalta olla päivätty ja allekirjoitettu erillinen suostumus ja kopio hänen passistaan. Kts kohta alaikäisen passi.

Tuleeko itse olla paikalla vai voiko hakemuksen lähettää postitse?

• Passia haetaan henkilökohtaisesti.
• Passihakemus jätetään Suomen suurlähetystöön Varsovassa, passihakemusta ei voi enää jättää kunniakonsulaattiin. Osoite ja puhelinnumerot on saatavilla yhteystiedoistamme.

Milloin alaikäisen tulee olla mukana, kun hänelle haetaan passia?

• Lapsen tulee olla henkilökohtaisesti paikalla kun hänelle haetaan omaa passia.
• Kirjoitustaitoisen lapsen tulee itse allekirjoittaa passihakemuksensa.

Voiko lapsi olla samanaikaisesti sekä isän että äidin passissa ja omistaa oman passin?

• Lapsia ei enää merkitä vanhempien passeihin. Ennen biometristen passien käyttöönottoa myönnetyt passit ovat biopassien käyttöönotosta huolimatta voimassa koko niihin merkityn voimassaoloajan myös niihin merkittyjen lasten osalta.
• Tiettyihin maihin (esim. Baltian maat) voidaan kuitenkin edellyttää, että alaikäisellä on oma henkilökohtainen passi, tai että passi on voimassa määräajan matkan päättymisen jälkeen.  Lisätietoja kannattaa kysyä matkatoimistoista tai kohdemaan edustustoista.

Kuinka voi osoittaa henkilöllisyytensä?

• Henkilöllisyyden voi osoittaa voimassaolevalla passilla tai voimassaolevalla kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Suomalaista ajokorttia ei hyväksytä henkilöllisyyden osoittamiseen.

Mitä tehdä, jos voimassaoleva passi on mennyt rikki?

• Mikäli passissa ilmennyt vika johtuu valmistusvirheestä (esim. tietosivu irti) on sen tilalle mahdollisuus saada kuluitta nk. jatkopassi, joka on voimassa alkuperäisen passin päättymispäivään saakka. Jatkopassi ei kuitenkaan voi olla 5 vuotta pidempi.
• Korvausta voi hakea myös mahdollisista lisäkuluista (esim. voimassa olevien viisumien siirto uuteen passiin, joiltain osin matkakorvaukset) passinvalmistajalta.
• Jatkopassia haetaan kuten tavallistakin passia. Katso kohta "passin hakemiseen tarvitaan."
• Mikäli edellisen kaltainen virhe passissa ilmenee ja hakija ei ehdi odottamaan jatkopassin valmistumista hän voi anoa väliaikaista passia 135 euron maksua vastaan.
• Passiin ei tule itse tehdä mitään lisämerkintöjä eikä lisätä esim. lasten valokuvia.
• Rajaviranomaiset eivät pääsääntöisesti hyväksy vioittunutta passia.

Mitä tehdä, jos on muuttanut nimeä?

• Nimenmuutos ei edellytä uuden passin anomista, vaan se on hakijan itsensä päätettävissä. Vanhalla nimellä matkustaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa joissakin maissa vaikeuksia, jos passissa ja matkalipuissa on eri nimet.

Entä jos ulkonäkö on muuttunut?

• Ulkonäön muututtua merkittävästi on haettava uutta passia.

Väliaikainen passi

• Väliaikaisen passin voi saada yleensä vain matkan ajakse ja se maksaa 135 Euroa. Käsittelyaika on pari päivää, kiireellisissä tapauksissa nopeamminkin.

Alkuun

Kysymyksiä koskien sormenjälkitunnisteita

Milloin uusi passilaki tulee voimaan?

• 29.6.2009, jos tasavallan presidentti allekirjoittaa lain 26. kesäkuuta.

SORMENJÄLKIEN OTTAMINEN

Miksi passinhakijalta otetaan sormenjäljet?

• Kun passinhaltijan henkilöllisyys todennetaan sekä kasvokuvan että sormenjälkien avulla, passia voi käyttää vain se, jolle viranomainen on sen myöntänyt. Luotettava tunnistus takaa,ettei varastettua tai kadonnutta passia voi väärinkäyttää. Sormenjälkilukijat ja henkilöllisyyden varmistaminen niiden avulla lisääntyvät viranomaistoiminnassa vähitellen, kun sormenjälkipassit
  yleistyvät.
• Biometristen tunnisteiden avulla passinhaltija voidaan tunnistaa nopeasti ja luotettavasti myös automaattisissa rajanylityslinjastoissa.
• Lainopillisesti Suomea sitovat Euroopan unionin neuvoston asetukset 2252/2004 ja 444/2009, joissa jäsenmaat velvoitetaan ottamaan sormenjälkitunnisteet käyttöön passeissa 28.6.2009 mennessä. Suomen lainsäädäntö on yhdenmukaistettu EU-asetusten kanssa
  eduskunnan 15.6.2009 hyväksymällä passilailla. Sormenjälkipassin käyttöönotto ei sen sijaan liity mitenkään Yhdysvaltain viisumivapausohjelman nykyisiin vaatimuksiin.

Montako sormenjälkeä passinhakijalta otetaan ja mistä sormista?

• Sirulle tallennetaan tavallisessa tapauksessa kaksi sormenjälkeä, yksi kummastakin etusormesta. Jos jommastakummasta tai kummastakaan etusormesta ei saada jälkeä, kokeillaan keskisormea, nimetöntä tai peukaloa. Peukalosta on tyypillisesti helpointa saada jälki, mutta EU-asetuksessa etusormi on etusijalla. Pikkusormesta ei oteta jälkeä edes siinä tapauksessa,
  että mistään muusta sormesta ei saada. Jos vain toisesta kädestä saadaan jälkiä, molemmat jäljet voidaan ottaa samasta kädestä. Tällöinkin ne täytyy silti ottaa eri sormista. Yksikin sormenjälki riittää, jos hakijalta ei enempää saada.

Mitä tapahtuu, jos passinhakijalta ei syystä tai toisesta saada sormenjälkiä?

• Passinhakijalta ei lain mukaan oteta sormenjälkiä, jos niitä ei saada iän taikka vamman, sairauden, fyysisen esteen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jos este on pysyvä, hakijalle myönnetään passi normaalikäytännön mukaan. Jos este on tilapäinen, passi voidaan myöntää enintään 1 vuodeksi.
• Lasten sormenpäät ovat usein niin pienet ja hienopiirteiset, ettei käyttökelpoisten sormenjälkien ottaminen onnistu. Alle 12-vuotiailta passinhakijoilta ei oteta lainkaan sormenjälkiä. Tarkkaa yläikärajaa ei ole, mutta yleisperiaate on, että jälkiä ei oteta, jos asiakas ei kykene antamaan sormenjälkiään ilman apua.

Mitä tarkoittaa tilapäinen passi ja miten se eroaa väliaikaisesta passista?

• Tilapäinen passi tarkoittaa tavallista sirullista passia, jonka voimassaoloaikaa on rajattu siksi, ettei passinhakijalta ole tilapäisestä syystä voitu ottaa sormenjälkiä. Tilapäiset passit valmistetaan keskitetysti samaan tapaan kuin muutkin sirulliset passit. Tilapäinen passi on uusi termi,joka on otettu käyttöön uudessa passilaissa. Väliaikainen passi puolestaan on siruton
  passi, joka kirjoitetaan passinhakijan odottaessa, esimerkiksi lentokentällä. Erityyppisiä väliaikaisia passeja on ollut käytössä jo pitkään.
• Lain mukaan sirullinen passi voidaan myöntää tilapäisenä, jos hakijalta ei vamman, sairauden tai muun fyysisen esteen vuoksi saada sormenjälkiä ja este on tilapäinen. Tällöin passi myönnetään enintään 12 kuukaudeksi.
• Väliaikainen passi myönnetään niin ikään enintään 12 kuukaudeksi mutta vain erityisestä syystä, esimerkiksi siinä tapauksessa, ettei tavallinen passi nopeutetussakaan menettelyssä ehtisi ajoissa.

Mitä matkustusasiakirjoja sormenjälkiuudistus koskee?

• Sormenjäljet otetaan kaikkia passeja varten, mukaan lukien sirulliset passit eli tavallinen kansallinen passi, tavallinen Ahvenanmaan passi, diplomaatti- ja virkapassi, muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja sekä siruttomat passit eli väliaikainen passi, väliaikainen Ahvenanmaan passi, merimiespassi, väliaikainen muukalaispassi ja hätäpassi. Jos passissa on siru, sormenjäljet tallennetaan sekä sirulle että passi- tai ulkomaalaisrekisteriin. Jos sirua ei
  ole, jäljet tallennetaan ainoastaan rekisteriin.

SORMENJÄLKITIETOJEN KÄYTTÖ

Mihin sirulle tallennettavia sormenjälkiä käytetään?

• Passinhaltijalta saa ottaa sormenjäljet ja verrata niitä passin sirulle tallennettuihin sormenjälkiin passin aitouden toteamiseksi ja passinhaltijan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Sormenjälkitietoja saavat lukea sirulta vain passiviranomaiset, rajatarkastusviranomaiset ja poliisi, ja näidenkin piirissä vain ne henkilöt, joiden työtehtävät sitä välttämättä edellyttävät. Lukuoikeuksia
  hallitaan teknisin keinoin.

Mihin passirekisteriin tallennettavia sormenjälkiä käytetään?

• Passilain mukaan poliisi voi käyttää passirekisterin sormenjälkitietoja henkilöllisyyden varmistamiseksi, passin valmistamiseksi sekä silloin, jos se on välttämätöntä luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun katastrofin taikka rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten
  tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi.

Miksi passinhakijan sormenjäljet tallennetaan rekisteriin silloinkin, kun passissa ei ole sirua?

• Henkilö, jolla ei ole mitään henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja, voidaan tunnistaa pelkkien rekisterissä olevien sormenjälkitietojen avulla. Tarve saattaa tulla eteen onnettomuuden tai rikoksen uhrin kohdalla, mutta myös arkisemmissa tapauksissa esimerkiksi ulkomailla, kun passi katoaa.
• Rekisterin avulla voidaan myös aikaisempaa paremmin taata henkilöllisyyden ainutkertaisuus. Passinhakijan sormenjälkiä voidaan verrata kaikkiin rekisterissä oleviin jälkiin, jolloin varmistutaan siitä, ettei sama henkilö ole hakenut passia usealla eri nimellä.
• Kaikkiin lain suomiin käyttötarkoituksiin ei heti alkuvaiheessa ole teknistä valmiutta.

Milloin lupapalvelussa tehdään sormenjälkivertailuja?

• Passin esittäjän henkilöllisyys voidaan tarvittaessa varmistaa vertaamalla hänen sormenjälkiään passin sirulle tallennettuihin jälkiin. Vertailu voidaan tehdä myös asiakkaan pyynnöstä, jos hän esimerkiksi haluaa varmistua oman passinsa sormenjälkitunnisteiden toimivuudesta.

AIKAISEMMIN MYÖNNETYT PASSIT

Kelpaako voimassaoleva sormenjäljetön passi vielä lain voimaantulon jälkeenkin?

• Kyllä. Voimassaolevat siruttomat passit ovat uudistuksen jälkeenkin täysin käyttökelpoisia, eikä niitä tarvitse vaihtaa ennenaikaisesti uusiin. Sama koskee sirullisia passeja, joiden sirulle ei ole tallennettu sormenjälkiä.
• Siruttoman tai sormenjäljettömän passin saa halutessaan vaihtaa uudentyyppiseen kesken voimassaoloajan, mutta tällöin uudesta passista veloitetaan normaali hinta.

Voiko siruttomaan passiin lisätä jälkikäteen sirun?

• Ei voi.

Voiko sormenjäljettömän passin sirulle lisätä jälkikäteen sormenjäljet?

• Ei voi. Siru lukitaan valmistusvaiheessa siten, ettei sille voi lisätä uusia tietoja.

SIRUN TIETOTURVA

Miten sirun tiedot on suojattu väärinkäytöltä?

• Suomen passin sirussa ovat käytössä sekä pakolliset että valinnaiset kansainvälisen passistandardin mahdollistamat turvatekijät. Kokonaisuutena sirun tietoturva on erittäin hyvä.
• Sirulle tallennetut sormenjäljet on suojattu erityisen tarkkaan. Jokainen maa kontrolloi teknisin keinoin oman maansa passien sormenjälkien lukuoikeuksia, ja Suomikin antaa muille maille lukuoikeuksia oman harkintansa mukaan. Lisätietoja passin turvaominaisuuksista on biometriahankkeen verkkosivuilla osoitteessa http://www.intermin.fi/biometria

Alkuun

Lisätietoja

Valtakirja passin hakua varten (RTF, 1 sivu, 12 kt)

Suostumuspyyntölomake (RTF, 4 sivua, 546 kt)

Alkuun