Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Varsova : Tietoa Puolasta

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Varsova

Embassy of Finland
Ul. Fr. Chopina 4/8, 00-559 Warszawa, Poland
Puh. +48 22 598 9500, fax: +48 22 621 3442
S-posti sanomat.var@formin.fi
Polski | Suomi | Svenska | English |  |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Puola

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
SuomiPuolan tasavaltaPuola
RuotsiRepubliken PolenPolen
EnglantiRepublic of PolandPoland
PuolaRzeczpospolita PolskaPolska

Itsenäistyminen

11.11.1918

Kansallispäivä

Puolan kansallispäivä 3. toukokuuta, vuoden 1791 perustuslain juhla. Itsenäisyyspäivä on 11. marraskuuta, vuonna 1918 tapahtuneen uudelleen itsenäistymisen kunniaksi.

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: Puolassa kello on tunnin vähemmän kuin Suomessa. GMT+1. Kesäaika GMT+2 maaliskuun lopusta lokakuun loppuun.

Talvisin: Puolassa kello on tunnin vähemmän kuin Suomessa. GMT+1

Pinta-ala

312 685 km²

Väkiluku

38,5 miljoonaa

Pääkaupunki

Suomeksi: Varsova

Omalla kielellä: Warszawa

Suomi tunnustanut

Suomi tunnusti Puolan 8. maaliskuuta 1919.

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Puola

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Puola                                                      

Linkit

Suhteet

Suomen ja Puolan väliset suhteet ovat perinteisesti hyvät. Ne ovat muutaman viime vuoden aikana vilkastuneet huomattavasti Puolan EU-jäsenyydestä johtuen. Suomessa  on huomattu Puolan vahva rooli EU:n suurena  jäsenmaana, nopeasti kasvavana taloutena sekä laajana markkina-alueena.

 

Kiinnostus Itämeren alueeseen ja Pohjoismaihin on lisääntymässä Puolassa. Pelkät hyvät suhteet eivät enää riitä vaan halutaan käyttää yhteistyömahdollisuuksia tehokkaasti hyväksi. Puolaa ja puolalaisia kiinnostavat Suomen menestyksellinen toiminta EU:ssa, vahva taloutemme ja kilpailukykymme, korkeat koulutukselliset saavutuksemme, vahva panostuksemme tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioon sekä pitkälle kehittynyt informaatioyhteiskunta.

 

Yhteistyömahdollisuuksia tarjoavat muun muassa EU-asiat, liikenneyhteyksien kehittäminen maiden välillä, ympäristönsuojelu Itämerellä ja kulttuuri.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Vuonna 2012 Puolan osuus Suomen koko ulkomaankaupassa kasvoi tuonnin ja pieneni viennin osalta. Puolan osuus Suomen tuonnista vuonna 2012 oli 2,0 prosenttia ja viennistä 2,5 prosenttia. Puola onkin kaupan kokonaisarvossa mitattuna Viron ohella Suomen tärkein kauppakumppani Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maiden joukossa. Puolan ja Suomen välisen kaupan kokonaisarvo vuonna 2012 oli noin 2596 miljoonaa euroa.

 

Suomen ja Puolan välinen kauppa on ollut Suomen kannalta ylijäämäistä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Talouden alalla mahdollisuudet ovat merkittäviä, ja koko potentiaalin hyväksi käyttämisestä ollaan vielä kaukana.

 

Suomen ja Puolan välinen vienti ja tuonti vuonna 2012:

 

Suomen kokonaisvienti Puolaan

1411 miljoonaa euroa

Suomen kokonaistuonti Puolasta

1185 miljoonaa euroa

Kauppatase

+225 miljoonaa euroa Suomelle

                                                                      

Suomen tärkeimmät vientituotteet Puolaan olivat öljy ja öljytuotteet, paperi- ja kartonkituotteet sekä televiestintälaitteet.

 

Suomen tärkeimmät tuontituotteet Puolasta olivat televiestintälaitteet, koneet ja niiden osat, hiili, rauta, teräs sekä kalusteet ja niiden osat.

 

(Lähteet: Puolan talousministeriö, Suomen Tullihallitus)

 

Suomalaisinvestoinnit Puolassa

 

Suomi ei kuulu suurimpiin ulkomaalaisiin investoijiin Puolassa, mutta suomalaiset yritykset ovat jatkuvasti kiinnostuneita Puolan markkinoista. Suomalaisyritysten kumulatiiviset investoinnit ovat noin kaksi miljardia euroa vuoden 2012 loppuun mennessä. Tilastoja ei ole, joten kysymyksessä on karkea arvio. Puolaan on etabloitunut arviolta 200 suomalaisyritystä, joista noin 70 harjoittaa tuotannollista toimintaa. Suomalaisyritysten kokemukset Puolan markkinoista ovat voittopuolisesti hyviä.

 

Viime aikojen suurimmat investoijat ovat

  • UPM Raflatac (uusi paperinjalostustehdas tuottamaan tarralaminaattia)
  • Stora Enso (uusi tuotantolinja pakkauspaperitehtaaseen, arvo noin 440 miljoonaa euroa)
  • Eltel Networks (telekommunikaatio, voimansiirtoverkot)
  • Fortum Heat and Power (kaukolämpö, voimalaitokset).

 

Lisäksi vuonna 2011 Metsä-Tissue aloitti 55 miljoonan euron investointiohjelman, jolla se muun muassa uudisti paperintuotantoaan.

 

Merkittävää on myös Patrian toiminta. Patria on sopinut Puolan kanssa yhteensä 900 panssaroidun ajoneuvon rakentamisesta. Kauppa on suomalaisen aseteollisuuden suurin ja sen arvo nousee 1,2 miljardiin euroon. Patrian solmiman panssaripyöräajoneuvokaupan odotetaan osaltaan lisäävän suomalais-puolalaista yhteistyötä teknologian ja puolustustarviketeollisuuden alalla.

 

Puolan ulkomaalaisinvestointeja hoitava virasto PAIiIZ (Polish Information and Foreign Investment Agency) toivoo suomalaisyritysten investoivan Puolaan etenkin korkeaan teknologiaan.

 

Puolalaisinvestointeja ei Suomessa

 

Ainoana puolalaisena investointina Suomeen voidaan mainita juomatölkkikonserni Can-Pack S.A. rakentama tehdas Hämeenlinnaan. Ensimmäinen tuotantolinja käynnistyi noin 150 työntekijän voimin vuonna 2012. Muita merkittäviä puolalaisinvestointeja Suomessa ei ole.

 

Suomessa työskentelee arviolta muutamia tuhansia puolalaisia työntekijöitä muun muassa rakennusalalla.

Kulttuurisuhteet

Pääosa Suomen ja Puolan kulttuuriyhteistyöstä muodostuu suorista yhteyksistä maiden kulttuurilaitosten ja ‑organisaatioiden välillä. Suomalaiset muusikot esiintyvät puolalaisyleisölle, kirjallisuutta käännetään aktiivisesti ja suomalaisten kuvataiteilijoiden töitä on ajoittain näytteillä Puolassa. Puolassa järjestetään ajoittain myös Suomeen liittyviä teematapahtumia, esimerkiksi musiikkitapahtumia, elokuvaviikkoja ja kirjailijatapaamisia. Puolassa on aktiivinen Puola-Suomi-seura, joka toimii Puola-Skandinavia‑seuran yhteydessä. Myös Puolan ja Suomen tiedeakatemiat ovat yhteistyössä järjestäneet tiedetapahtumia.

 

Suomalaista kulttuuria tunnetaan Puolassa melko hyvin. Erityisesti Aki Kaurismäen elokuvat nauttivat kulttisuosiota, mutta myös muita suomalaiselokuvia esitetään Puolassa. Musiikin saralla klassinen musiikki kulkee eturintamassa, ja suomalaisia taiteilijoita ja orkestereita esiintyy eri puolilla Puolaa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Sinfonia Lahti ja Mieskuoro Huutajat ovat esiintyneet Puolassa. Pop-musiikin osalta Puolassa tunnetaan useita suomalaisia yhtyeitä, muun muassa HIM, Nightwish, The Rasmus, Sunrise Avenue ja Killer, mutta useimmat kuulijat eivät välttämättä tiedä englanniksi esiintyvien yhtyeiden olevan juuri Suomesta.

 

Suomalaisten taiteilijoiden juhlavuositapahtumat ja kiertueet ovat merkittävässä roolissa suomalaisen kulttuurin tunnettavuuden parantamisessa Puolassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuonna 2014 järjestetty Tove Janssonin juhlavuoden Muumi-kiertue ympäri Puolaa sekä vuonna 2015 tuleva Jean Sibelius-juhlavuosi, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta puolalaisyleisössä jo etukäteen. Puolassa järjestetään myös vuonna 2015 taiteellis-etnografinen näyttely "Millaisia suomalaiset ovat" Suomesta ja suomalaisista.

 

Kulttuuriyhteistyösopimuksen pohjalta muun muassa myönnetään opiskelijoille ja tutkijoille apurahoja opiskeluun ja tutkimukseen Puolassa ja Suomessa sekä vaihdetaan kieltenopettajia yliopistojen välillä. Puolalaisnuoret ovat yhä kiinnostuneempia opiskelusta Suomessa. Suurin osa opiskelijavaihdosta tapahtuu EU:n ohjelmien kautta.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomalaisia asuu Puolassa melko vähän, mahdollisesti noin 300.
 
Suomen kieltä voi opiskella pääaineena ja valmistua suomen kielen maisteriksi Poznanin ja Varsovan yliopistoissa. Yliopistotasolla suomen kieltä on mahdollista opiskella myös Gdanskin yliopistoissa. Yleisesti kiinnostus Suomea ja suomen kieltä kohtaan on kasvussa, ja kielenopetuksen kysyntään vastaavat yliopistojen lisäksi Puola-Suomi-ystävyysseura sekä yksityiset kielikoulut.

 
Ystävyyskuntaverkosto pitää yllä yhteyksiä Suomen ja Puolan välillä:

 

Helsinki

Varsova

Hämeenlinna

Toruń

Jyväskylä

Poznań

Kotka

Gdynia

Kuopio

Opole

Kuusankoski

Świecie

Naantali

Puck

Nivala

Kobierzyce

Orimattila ja Uusikaupunki

Kobylnica

Pori

Kołobrzeg

Porvoo

Kamień Pomorski

Rovaniemi

Olsztyn

Seinäjoki

Koszalin

Tampere

Łódź

Teuva

Cieszyn

Turku

Gdańsk

Tuusula

Augustów

Valkeakoski

Jelenia Góra

Vantaa

Słupsk

Virrat

Szamotuły

 

• Puola-Suomi seura (http://www.seura.pl/)
• Suomi-Puola Yhdistysten Liitto (http://www.suomi-puola.fi/)
• Forum Polonia ry (http://www.forumpolonia.fi/)

Sopimukset

Suomen ja Puolan väliset kahdenväliset sopimukset

 

Voimassa olevat sopimukset:

 

Tehty

Sopimus

SopS

19.12.1931

Sopimus sosiaalisesta avustuksesta

11/1932

14.02.1938

Henkistä yhteistyötä koskeva pöytäkirja

47/1938

10.06.1963

Siviililentoliikennesopimus ja pöytäkirja vuoden 1938 sopimuksen kumoamisesta

19/1964

18.12.1963

Harjoittelijainvaihtosopimus
24.05.1989 Sopimuksen 7 ja 10 artikloihin tehdyt muutokset

46/1963
31/1989

18.10.1969

Kansainvälisiä maantiekuljetuksia koskeva sopimus

17-18/1970

12.12.1970

Tavaroiden ja matkustajien kuljetuksista suoritettavien verojen ja maksujen vastavuoroisesta täydellisestä vapauttamisesta tehty sopimus

10/1971

02.06.1971

Konsulisopimus

45-46/1972

08.03.1973

Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, tieteen sekä muilla näihin liittyvillä aloilla

59/1973

08.03.1973

Sopimus pelastustöiden suorittamisesta Suomen ja Puolan aluevesillä

26/1974

13.12.1973

Sopimus viisumipakon molemminpuolisesta poistamisesta
25.4.1991 Viisumivapauden palauttaminen

15/1974
40/1991

28.11.1974

Sopimus yhteistoiminnasta matkailun alalla

35/1975

26.10.1977

Tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus
28.04.1994 Pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta

23.10.2003 Sopimuksen 25 artiklan 3 kappaleen nojalla tietojenvaihtoa koskevan 26 artiklan soveltamisesta tehdyt keskinäiset sopimukset tietojenvaihdon kehittämisestä ja samanaikaisesti suoritettavista verotarkastuksista

25-26/1979

12-13/1995
36/2004

27.05.1980

Sopimus oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa

67-68/1981

26.06.1992

Kunniakonsuleita koskeva sopimus

64/1992

25.11.1996

Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta

27-28/1998

28.11.1997

Sopimus yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta tulliasioissa

93/1998

04.11.1999

Sopimus yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden ja muiden rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta

70/2003

01.05.2008

Sopimus turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta

47/2008

08.06.2009

Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi

21/2010

Historia

Suomen ja Puolan suhteiden historia

 

Suomi tunnusti Puolan 8. maaliskuuta 1919. 

 

Puolalla oli jo vuonna 1918 edustusto Helsingissä, jota johti Puolan sateenkaarihallituksen edustaja. Kyse oli keisarillisen Saksan hallitseman Puolan alueella toimivasta jonkinlaisesta itsehallinnosta. Suomeen asiainhoitajaksi nimetty  Nicolas (Mikolaj) Samson Himmelstjerna saapui Suomeen alkukesästä 1919, ja  valtioneuvoston esittelyssä 28. elokuuta 1919 hänet hyväksyttiin Puolan konsuliksi Helsinkiin.

 

Eversti Boris Gyllenbögel nimitettiin Varsovaan Suomen väliaikaiseksi asiainhoitajaksi 14. marraskuuta 1919. Huhtikuussa 1920 hänet ylennettiin lähettilääksi.

 

Toinen maailmansota vaikutti luonnollisesti myös Suomen lähetystöjen toimintaan asemapaikoissaan. Esimerkiksi Suomen Varsovan-lähetystö jätettiin dramaattisissa tunnelmissa vuonna 1939. Diplomaattisuhteet Suomen ja Puolan välillä solmittiin uudelleen loppuvuodesta 1945. Uusi Varsovan-lähettiläs Eero Järnefelt esitti valtuuskirjansa 23. lokakuuta, heti Suomen Moskovaan ja Lontooseen nimittämien edustajien jälkeen.

 

Suomen edustustonpäälliköt Puolassa:

 

1919-1920     Karl Walter Boris Gyllenbögel, va. asiainhoitaja

1920-1921     Karl Walter Boris Gyllenbögel, lähettiläs

1922-1926     Erik Gustaf Ehrström, lähettiläs

1926-1928     Hjalmar Procopé, lähettiläs

1928-1938     Karl Gustaf Idman, lähettiläs

1938-1939     Bruno Kivikoski, lähettiläs

1939-1940     Bruno Kivikoski, lähettiläs (Bukarest)

1945-1954     Eero Järnefelt, lähettiläs

1954-1955     Eero Järnefelt, suurlähettiläs

1955-1958     Gunnar Palmroth, suurlähettiläs

1958-1963     Jorma Vanamo, suurlähettiläs

1963-1967     Martti Ingman, suurlähettiläs

1967-1972     Osmo Orkomies, suurlähettiläs

1972-1976     Jussi Montonen, suurlähettiläs

1976-1980     Ralph Enckell, suurlähettiläs

1980-1984     Taneli Kekkonen, suurlähettiläs

1984-1987     Olavi Rautio, suurlähettiläs

1988-1991     Unto Turunen, suurlähettiläs

1991-1995     Jyrki Aimonen, suurlähettiläs

1995-2000     Seppo Kauppila, suurlähettiläs

2000-2004     Hannu Hämäläinen, suurlähettiläs

2004-2008     Jan Store, suurlähettiläs
2008- 2012    Vesa Himanen, suurlähettiläs

2012 -             Jari Vilén, Suurlähettiläs

 

Puolan edustustonpäälliköt Suomessa:
 

1918               Józef Ziabicki (delegate of the government)

1918-1922     Mikołaj Himmelstjerna (chargé d'affaires)

1920-1922     Mikołaj Sokolnicki (envoy)

1922-1927     Tytus Filipowicz (envoy)

1927-1928     Tomasz Saryusz Bielski (chargé d'affaires)      

1928-1935     Franciszek Charwat (envoy)

1936-1941     Henryk Sokolnicki (envoy)         

1941-1942     Józef Weyers (chargé d'affaires)

1946-1947     Stefan Szumowski (envoy)         

1947-1949     Jan Wasilewski (envoy)

1949-1950     Włodzimierz Umiastowski (chargé d'affaires)  

1950-1950     Feliks Petruczyński (envoy)

1950-1954     Kazimierz Krawczyński (chargé d'affaires)      

1954-1955     Jan Lato (envoy)  

1955-1957     Jan Lato               

1957-1965     Edward Pietkiewicz                    

1965-1972     Aleksander Juszkiewicz              

1972-1978     Adam Willmann

1978-1982     Włodzimierz Wiśniewski

1982-1984     Jan Załęski

1985-1992     Henryk Burczyk

1992-1996     Andrzej Potworowski

1996-2000     Józef Wiejacz

2000-2005     Stanisław Stebelski                     

2005-2007     Andrzej Szynka

2007-2007     Stanisław Cios (chargé d'affaires)

2007-2007     Bolesław Kościukiewicz (chargé d'affaires)

2007-2011    Joanna Hofman

2011-            Janusz Niesyto

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Puola sijaitsee itäisessä Keski-Euroopassa. Sen rajanaapureita ovat Venäjä, Liettua,
Valko-Venäjä, Ukraina, Slovakia, Tshekin tasavalta ja Saksa.

 

Puola on hieman Suomea pienempi pinta-alaltaan (322 500 km2), maasta on viljeltyä 60 prosenttia ja metsien peitossa on 28 prosenttia. Puola on pääosin tasankoa: kolme neljäsosaa maan pinta-alasta sijaitsee alle 200 metriä meren pinnan yläpuolella. Koillis-Puola on maan järvialuetta, etelässä on vuoristoja: Tatra, Karpaatit ja Sudeetit. Puolan puoleisen Tatra-vuoriston korkein huippu Rysy on 2499 metriä. Puolan pisin joki, Veiksel (puolaksi Wisła) on 1080 kilometriä pitkä. Toiseksi pisin joki, Oder (Odra) kulkee Saksan rajaa pitkin ja on 850 kilometriä pitkä.

Asuminen, asunnot

Asuntoja on tarjolla tyydyttävä määrä. Suurissa kaupungeissa rakennetaan paljon, ja

kiinteistöjen hinnat ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti. Uusien ja modernien

asuntojen vuokrat voivat olla korkeita, etenkin Varsovassa ja muissa suurissa

kaupungeissa.

 

Sekä kerrostaloasuntoja että taloja on vuokrattavana, ja sekä yksityishenkilöt että asunnonvälitysfirmat hoitavat asuntojen välitystä.

Autot

Varsovassa ja muissa suurissa kaupungeissa löytyy eri automerkkejä myyviä liikkeitä. Myös käytettyjen autojen kauppa on vilkasta. Sekä merkkihuoltamoita että muita huoltamoita löytyy. Varaosia on hyvin saatavilla.

Edustustot

Varsovassa on kymmenien valtioiden edustustot (vuonna 2012 Varsovassa oli 94 edustustoa). Kaupungissa on myös Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö Etyjin ihmisoikeusvirasto ODIHR (OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights) sekä Euroopan unionin rajavalvontavirasto Frontex. Lisäksi maassa on mm. Euroopan komission ja Euroopan parlamentin informaatiotoimistot.

 

Hankinnat

Käytännössä kaikki tarvittavat hankinnat voi tehdä ongelmitta Puolassa.

Puolassa toimii lukuisia kansainvälisiä kauppaketjuja elintarvikeliikkeistä (esimerkiksi Auchan, Carrefour, Tesco) vaateliikkeisiin (esimerkiksi H&M, KappAhl, C&A, Zara, Mango, Marks& Spencer, Pro Moda, Peek & Kloppenburg, Olsen, Claire, Jackpot) ja huonekaluliikkeisiin (Ikea).  Varsovassa on useita moderneja kauppakeskuksia, joissa on kauppoja tavallisista luksusliikkeisiin.

 

Kauppakeskukset Varsovassa ovat tavallisesti avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9/10-20/22. Kaupat ovat kiinni vain muutamana juhlapyhänä vuodessa. Pienissä kaupungeissa kaupat ovat huomattavasti lyhyemmän aikaa auki ja kiinni sunnuntaisin.

 

Kestokulutushyödykkeiden hintataso on käytännössä samaa tasoa kuin Suomessa. Elintarvikkeet ovat edelleen edullisempia, vaikka hinnat ovatkin viime vuosina nousseet.

Ilmasto

Puolassa on tyypillinen mannerilmasto, mutta lämpimämpää kuin Suomessa. Talvet voivat olla hyvinkin kylmiä ja kesät vastaavasti kuivia ja kuumia. Keskilämpötila vaihtelee tammikuussa rannikon 0-1°C, Pohjois- ja Itä-Puolan -4,5 °C ja vuoristoseudun -7 °C välillä. Heinäkuussa keskilämpötila on rannikolla 16,5 °C ja etelämpänä 19 °C. Lämpötilavaihtelujen äärirajat ovat -25:stä +35 asteeseen. Vuotuisen sademäärän ilmoitetaan olevan 600 milliä ja jakautuvan tasaisesti ympäri vuoden.

Joukkoliikenne

Rautatieverkosto on Puolassa kattava ja toimiva. Yhteydet suuriin kaupunkeihin ovat pohjois-eteläsuunnassa hyvät (esimerkiksi Krakovaan), mutta lounaaseen, kuten Wrocławin kaupunkiin, heikommat. Pienille paikkakunnille saattaa olla nopeampaa matkustaa bussilla, jolloin välttyy monilta junanvaihdoilta.

 

Maan sisäinen lentoliikenne on hyvä vaihtoehto kauemmaksi matkustettaessa, koska tiet eivät ole länsieurooppalaisella tasolla ja rautateillä tehdään runsaasti korjauksia. Lyhyiltäkin näyttäviin matkoihin voi maitse mennä yllättävän paljon aikaa.

 

Varsovassa ja suurimmissa kaupungeissa bussi- ja raitiovaunuverkostot ovat kattavia. Varsovassa liikennöi myös metro, joka toistaiseksi on yksilinjainen. Takseja on pääsääntöisesti hyvin saatavissa, ja niitä voi tilata puhelimitse etukäteen. Julkinen kaupunkiliikenne on halpaa, ja myös taksien taksat ovat Suomea edullisemmat.

Juomarahat

Palveluammattien harjoittajille on tapana jättää vähän ylimääräistä. Jos palvelu on ollut hyvää ja ateria kaikin puolin onnistunut, ravintoloissa loppusumman voi pyöristää ylöspäin. Myös kahviloissa, joissa on pöytiin tarjoilu, on tapana jättää tarjoilijalle muutama zloty, jos palvelu on ollut sujuvaa. Vaikka eteispalvelu osassa ravintoloista sekä teattereissa ja oopperassa  saattaa olla periaatteessa maksutonta, on tällaisissakin tilanteissa kohteliasta jättää henkilökunnalle muutama zloty. Myös takseissa ja kampaajalla juomarahan jättäminen on hyvien tapojen mukaista. Pankki- tai luottokortilla maksettaessa helpointa on jättää juomaraha käteisenä.

Jätehuolto

Jätehuolto on toimiva, mutta lajittelu ei ole käytännössä yhtä yleistä kuin Suomessa. Kerrostaloissa on omat roskakatokset tai roskahuoneet kotitalouksien jätteitä varten, omakotitaloissa on velvoite antaa roskat kunnalliseen jätehuoltoyhtiön kuljetettavaksi.

 

Puolassa on tullut voimaan uusi laki, joka velvoittaa kansalaiset lajittelemaan jätteensä, mutta ainakaan toistaiseksi Varsovassa tämä ei ole useassa taloyhtiössä mahdollista, sillä taloihin ei ole varattu tilaa useille eri jäteastioille. 

Kansalliset vapaapäivät

  • uudenvuodenpäivä
  • 1. ja 2. pääsiäispäivä
  • vappu
  • perustuslain päivä 3. toukokuuta
  • Kristuksen ruumiin ja veren juhla (Corpus Christi) touko-kesäkuussa (tarkka ajankohta vaihtelee vuosittain pääsiäisen ajankohdasta riippuen)
  • Neitsyt Marian taivaaseenastumispäivä 15. elokuuta
  • pyhäinpäivä 1. marraskuuta
  • kansallispäivä (vuonna 1918 tapahtuneen itsenäistymisen muistoksi) 11. marraskuuta 
  • 1. ja 2. joulupäivä

Kirjallisuus

  • Johnsson, Peter & Lautela, Yrjö: Puola: vanhaa ja uutta Eurooppaa. Edita, Helsinki, 2004.
  • Vuorela, Timo & Torsti, Pilvi: 10 uutta tulijaa: Euroopan unioni - erilaisia yhdessä. Ulkoasiainministeriö/Eurooppa-tiedotus, 2004.
  • Heino Nyyssönen (toim.): Itäinen Keski-Eurooppa vuonna 2004, Kikimora publications, 2003.
  • Kalervo Hovi: Puolan historia, Otava 1994.
  • Johnsson, Peter: Polen i Europa. En resa i historien 966-2005. Carlsson Bokförlag, Stockholm 2005.
  • Norman Davies: God´s Playground. A History of Poland I  The Origins to 1795.
  • II 1795 to the Present, Oxford 2005.
  • Norman Davies, Heart of Europe. The Past in Poland's present, 2001.
  • Rising '44. The Battle for Warsaw. London, Macmillan 2003.
  • Jerzy Topolski: An Outline History of Poland, Warsaw 1986.
  • Timothy Garton Ash: Euroopan kumous. Käännekohta 1989, Helsinki 1991.
  • Erkka Lehtola: Revitty lippu. Muistiinpanoja Puolasta ja puolalaisuudesta, WSOY 1985.
  • Kommunismin mustassa kirjassa, WSOY, 2000.
  • Päivi Erola: Puola. Itämeren rannoilta Tatran vuorille. Gummerus, 2007.
  • Ari Taipale: Pitkin poikin Puolaa, Tallinna kustannus Oy, Tallinna 2006.
  • Via Balticaa Puolaan ja Eurooppaan. Autoliitto 2007.
  • Martti Puukko: Puolalainen vuorokausi, Tammi, 1997
  • Tapani Kärkkäinen: Sankarimatkailijan Varsova, Like, 2006.
  • Tapani Kärkkäinen: Sankarimatkailijan Krakova, Like, 2005.
  • Kolek, Leszek: Polish Culture: an historical introduction, Lublin: Maria Curie-Skłodowska University Press, 2002.

 

Varsovasta saa vieraskielisiä kirjoja ja lehtiä (mm. American Bookstore, Empik). Lisäksi Varsovassa julkaistaan useita englanninkielisiä, pääasiassa ulkomaalaisille tarkoitettuja lehtiä (Warsaw Voice, Insider, Warsaw in Your Pocket), joista saa selville tärkeimmät kulttuuri- ym. tapahtumat.

 

Polish Press Agency (PAP) julkaisee päivittäin englanninkielisen uutiskatsauksen.

 

Vieraskielistä kirjallisuutta, videoita ym. on mahdollisuus lainata eri maiden (muun muassa Britannia, Ranska) kulttuuri-instituuttien yhteydessä sijaitsevista kirjastoista. Varsovassa on myös videovuokraamoita, joista saa vieraskielisiä videoita ja DVD:tä.

Kodinhoitoapu

Paikallista kotiapua on saatavissa sekä tilapäisesti että jatkuviin tehtäviin. Hintataso on edullinen Suomeen verrattuna.

Koulut ja opiskelu

Koulut

 

Ulkomaalaisille ei ole rajoituksia. Julkiset koulut eivät ole maksullisia, mutta kirjat ja muut koulutarvikkeet on ostettava itse, ja kouluruoka on maksullinen. Koulujen opetustaso vaihtelee. Mikäli haluaa saada lapsensa puolalaiseen kouluun, kannattaa ottaa yhteyttä Kuratorium Oswiatyyn (Varsova), joka ylläpitää rekisteriä kaikista Puolan kouluista, niin julkisista kuin yksityisistäkin, ja auttaa löytämään lapselle sopivimman koulun. Yhteydenotto Kuratorium Oswiatyyn ei ole pakollinen. Kun sopiva koulu on löytynyt, kannattaa sopia koulun johtajan kanssa tapaaminen ja koulun esittely. Lapsen voi ilmoittaa mihin tahansa julkiseen kouluun. Julkiset koulut kuitenkin ottavat ensi sijassa oppilaiksi oman alueensa lapsia, ja tämän jälkeen ylijääneet paikat täytetään hakemusten perusteella. Joihinkin kouluihin on pääsykokeet. Puolassa on myös katolisia tyttö- ja poikakouluja.

 

Varsovassa on myös ulkomaalaisia kouluja, ainakin amerikkalainen, brittiläinen, ranskalainen, saksalainen ja venäläinen.

 

Opiskelu

 

Ulkomaalaiset voivat opiskella muun muassa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Suomalaisia on opiskellut muun muassa Krakovan ja Varsovan yliopistoissa sekä Natolinissa sijaitsevassa Eurooppa-yliopistossa (College of Europe). Erasmus-järjestelmä on yksi mahdollisuus. Opintoja järjestetään myös englanniksi.

 

Käymälät

Kahviloiden, ravintoloiden ja ostoskeskusten yleiset käymälät ovat hyvää tasoa. Puolassa naisten wc merkitään usein ympyrällä ja miesten kolmiolla. Paikka paikoin on käytössä wc-maksuja.

Lapset

Lastentarhoja Varsovassa on puolankielisten lisäksi myös muunkielisille lapsille. Ulkomaalaisten koulujen yhteydessä on yleensä myös  samankielinen lastentarha. Puolassa esikoulu on kaikille lapsille pakollinen, ja sen voi suorittaa joko tarhassa tai lapsen tulevan koulun 0-luokalla.

 

Puolalaisia valtion lastentarhoja on joka puolella kaupunkia ja niihin otetaan yleensä lähialueiden lapsia. Yksityiset lastentarhat yleistyvät kovaa vauhtia. Tarjolla on runsaasti esimerkiksi Montessori-, musiikkiin, urheiluun ja ilmaisutaitoon erikoistuneita tarhoja. Tarhassa voidaan opettaa myös vieraita kieliä leikin varjolla. Yksityisistä tarhoista saa parhaan ajan tasalla olevan tiedon paikallisista sanomalehdistä ja internetistä.

Lemmikit

Säädökset maahantuontiin on hyvä tarkistaa tapauskohtaisesti. Pääsääntö on, että maahan voi tuoda asianmukaisesti rokotettuja lemmikkieläimiä. Tarvittavat rokotukset tulee varmistaa eläinlääkäriltä.

Majoitus

Suurimmista kaupungeista löytyy runsaasti kansainvälistä tasoa olevia hotelleja sekä kansainvälisiä suuria hotelliketjuja, muun muassa SAS, Intercontinental, Marriot, Sheraton, Hyatt, Le Meridien, joiden hinnat ovat länsimaisella tasolla. Suurten tapahtumien ja konferenssien aikana Varsovassa saattaa olla vaikeuksia saada hotellihuonetta. Varsovassa on vain vähän niin sanottuja keskiluokan hotelleja, eli hotellit ovat useimmiten joko viiden tähden tai kahden tähden hotelleja. Maaseudulla suosituimpien turistipaikkojen ulkopuolella hotellit ja pensionaatit ovat vaatimattomia ja turistipalvelut vähäisiä. Maatilamatkailu on yleistymässä. Puolassa on hyvä tarjonta kylpylöitä, myös kaupunkien ulkopuolella.

Mitat ja painot

Puolassa on käytössä metrijärjestelmä.

Muutot

Varsovassa on useita kansainvälisiin muuttoihin erikoistuneita yrityksiä.

Pankit

Varsovassa on monia ulkomaisia pankkeja. Myös Nordealla on konttoreita Varsovassa ja usealla muulla paikkakunnalla. Lasku- ja pankkiautomaatteja löytyy, ja internet-pankin käyttäminen on mahdollista. Luotto- ja pankkikortilla maksaminen on yleistä, tavallisimmat luotto- ja pankkikortit kelpaavat monissa liikkeissä ja ravintoloissa. Ulkomaalaisen yksityishenkilön on mahdollista avata pankkitili.

 

Western Unionilla on yli 300 toimipistettä Puolassa ja ne voivat välittää kätevästi ja luotettavasti valuuttaa ulkomailta.

 

Tarkempaa tietoa rahanvaihdosta löytyy kohdassa "Valuutta".

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoliikkeitä on runsaasti. Hinnat ovat keskimäärin edulliset Suomen hintoihin verrattuina, mutta trendikampaamoissa hinnat ovat varsin korkeita. Myös englantia puhuvia kampaajia löytyy.

Posti

Posti toimii samoin kuin muualla Euroopassa, tosin postin kulku voi olla joskus hidasta, eikä postin antamiin lähetysten perillemenoaikoihin voi aina luottaa. Postilla on olemassa erityinen kuriiripalvelu. Myös DHL, TNT, UPS ja muut suurimmat kansainväliset kuriirifirmat toimivat Puolassa.

Puhelimet

Kiinteiden sekä matkapuhelimien osalta löytyy useita operaattoreita joista voi valita palvelultaan ja hinnoiltaan sopivan vaihtoehdon.

 

Puolan suuntanumero on 48. Varsovan suunta on 022 (0 jätetään pois ulkomailta soitettaessa).

Pukeutuminen

Vaatetus vastaa Suomen olosuhteita. Puolassa noudatetaan eurooppalaista etikettiä. Puolalaiset ovat käytöstavoiltaan konservatiivisia ja kohteliaita sekä pukeutuvat huolitellusti. Esimerkiksi kaupunkiasuna ei käytetä urheiluvaatteita.

 

Puolalaisen valmisvaate- ja kenkäteollisuuden taso on noussut, paikallisia merkkejä on runsas valikoima. Puolassa on myös paljon kansainvälisiä vaateketjuja. Hinnat ovat pääsääntöisesti Suomen tasoa, mutta esimerkiksi kenkiä löytää monesti edullisemmin kuin Suomesta.  Skaala on erittäin laaja, torilla myytävien vaatteiden tasosta luksusliikkeisiin. Valikoima luksusmerkkituotteita on huomattavasti parempi kuin Suomessa, mutta niiden hinnat ovat erittäin korkeat.

 

Vaatteiden huolto toimii hyvin, sillä pesuloita löytyy lähikaduilta ja kauppakeskuksista, ja ne ovat hinnaltaan Suomen pesulapalveluiden hintoihin verrattuna edullisia.

Pysäköinti

Pysäköintipaikat Varsovassa on hyvin merkittyjä, mutta keskustan alueella melkein poikkeuksetta maksullisia. Näin on myös useimmissa suurissa kaupungeissa.

 

Isoimpien kauppojen ja markettien pysäköintialueet ovat tavallisesti maksuttomia.

Ravinto

Puolalainen keittiö kuuluu slaavilaiseen ruokakulttuuriin. Lihaa ja rasvaa käytetään usein runsaasti.

 

Kauppojen elintarvikevalikoima on hyvä. Monista kaupoista löytyy puolalaisten tuotteiden lisäksi suuri valikoima kansainvälisiä tuontituotteita. Lihaa, tuoreita hedelmiä ja vihanneksia saa ympäri vuoden. Juustojen laatu on hyvä ja valikoima runsas. Marjoja on kesäaikana runsaasti ja syksyllä on paljon sieniä. Kalatuotteiden tarjonta lisääntyy jatkuvasti, mutta on vähäistä Suomeen verrattuna. Valmisruokien valikoima on pieni, mutta paranee jatkuvasti.

 

Varsovassa on useita kansainvälisen tason valtavia marketteja. Myös paikalliset torit ovat hyviä ostospaikkoja. Hintataso on yleisesti ottaen edullinen Suomeen verrattuna. Tuontielintarvikkeet ovat puolalaisia elintarvikkeita jonkin verran kalliimpia.

 

Ravintoloita ja kahviloita on Varsovassa ja muissa suurkaupungeissa kuten esimerkiksi Krakovassa lukematon määrä, pienimmissä kaupungeissa ja maaseudulla tarjonta on vähäisempää. Etnisiä ravintoloita ja kasvisravintoloita on viime vuosina perustettu runsaasti. Myös perinteiset puolalaiset ravintolat ovat suositeltavia.

 

Juomaveden kelpoisuus on syytä tarkistaa, ja erityisesti Varsovan alueella juomaveteen kannattaa hankkia suodatin tai juoda pullotettua vettä.

Rekisteröity parisuhde

Puolan lainsäädännössä ei tunneta rekisteröityä parisuhdetta.

 

Julkisuudessa esiintyy aika ajoin mielipiteitä, joita voi pitää negatiivisina seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Suomi-kuva

Puolalaisilla on yleisesti positiivinen Suomi-kuva, vaikka kaikki puolalaiset eivät tiedä Suomesta kovin paljoa. Tunnetuimpia suomalaisia Puolassa ovat kenties urheilijat. Kiinnostus Suomea kohtaan tuntuu kuitenkin olevan kasvussa. Suomea koskevia uutisia on tiedotusvälineissä aika ajoin.

Sähkövirta

Sähkövirran jännite on sama kuin Suomessa, eli 230-240 V, 50Hz vaihtovirta. Jännitteen tasaaja saattaa olla tarpeen herkimpien koneiden suojaamiseksi jännitevaihteluilta.  Pistorasiat saattavat poiketa suomalaisista, sillä niissä voi olla keskellä maadoituspiikki.

Terveydenhuolto

Pakollisia rokotuksia ei vaadita. Ainakin paljon luonnossa liikkuville suositellaan punkkirokotusta. Hepatiittirokotus on suositeltava.

 

Vakavammat tai pitkäaikaiset sairaudet pystytään hoitamaan Puolassa. Julkinen terveydenhuolto on hyvin kuormitettu, joten palvelua voi olla vaikeaa saada. Varsovasta löytyy myös kansainvälistä tasoa olevia yksityisklinikoita, joista löytyy kaikki tarvittavat palvelut, erikoislääkärit sekä ambulanssikuljetukset. Hyvätasoisia yksityisiä hammasklinikoita löytyy.

 

Myös englantia tai muita vieraita kieliä taitavia lääkäreitä ja sairaanhoitohenkilökuntaa löytyy. Koska monet eivät puhu vieraita kieliä, kannattaa sopivasta kielestä sopia aikaa varattaessa.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Matkustaja saa tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä, mutta joidenkin tuotteiden kohdalla on rajoituksia. Tullivapaudesta huolimatta Puola on rajoittanut omaan käyttöön ostettuja tuotteita muun muassa seuraavasti tuotteita Suomesta tuotaessa:

 

  • 200 savuketta
  • 200 sikaria
  • 1 kg tupakkaa
  • 10 l alkoholia
  • 20 litraa väkeviä viinejä (esim. sherry, portviini)
  • 90 litraa mietoja viinejä
  • 110 litraa olutta

 

Alkoholi- ja tupakkatuotteissa ikärajaon 17 vuotta.

 

Käteisen rahan kuljetuksessa on huomioitavaa, että mikäli käteinen summa ylittää 10 000 euroa, siitä on tehtävä tulli-ilmoitus.

 

Puolan tullilta on saatava vientilupa tavaroille, jotka valmistettu ennen vuotta 1945.

 

Turvallisuus

 

Valokuvaaminen

Mikäli ottaa lähikuvia ihmisistä julkisilla paikoilla, on siihen kohteliasta pyytää lupa. Raja-alueilla ja sotilaskohteissa kuvaaminen on tavallisesti kielletty, jolloin siitä on kieltomerkki.

Valuutta

Puolan rahayksikkö on zloty, joka jakaantuu 100 groszyyn. Lyhenne on PLN (Polish New Zloty). Zloty on normaalisti vaihdettava valuutta. Puola on sitoutunut euron käyttöönottoon, mutta euroalueen kriisin takia yhteisvaluuttaan siirtyminen lykkääntyy mahdollisesti jopa vuoteen 2018.

 

Puolassa toimitaan vielä jonkin verran käteispohjalta, mutta yhä useammat kaupat ottavat myös vastaan luottokorttimaksuja. Luottokorteista ovat Varsovassa käytössä kaikki kansainvälisesti tunnetut kortit, ja  tunnetuimmilla luottokorteilla (esimerkiksi VISA, Mastercard) valuutan nosto on erittäin helppoa, sillä pankkiautomaatteja on paljon.

 

Ulkomaisia valuuttoja voi vaihtaa puolalaisissa pankeissa ja yksityisissä vaihtokonttoreissa ja hotelleissa. Niin kutsuttua pimeää valuutanvaihtoa ei ole ollut enää vuosiin. Virallisten vaihtokonttoreiden kurssit ovat usein parempia kuin pankkien, eivätkä ne ota tavallisesti palkkiota rahanvaihdosta.

Vapaa-aika

Puola on tunnettu kulttuurimaa. Kulttuuriperinne on jatkunut katkeamattomana vuosisadasta toiseen poliittisista oloista riippumatta. Puolassa on muun muassa  monia hyvätasoisia teattereita, oopperataloja, sinfonia- ja kamariorkestereita, museoita ja taidegallerioita. Varsovassa ja muissa suurissa kaupungeissa on lukuisia elokuvateattereita. Elokuvat esitetään alkukielellä puolankielisin tekstityksin. Televisiossa Puolan kanavilla elokuvat on sen sijaan päälle puhuttu puolaksi.

 

Liikunnan ja urheilun harrastamisen mahdollisuudet ovat melko monipuoliset. Kaupungeissa on kuntosaleja, tenniskenttiä, ratsastustalleja, jää- sekä uimahalleja. Golfia voi pelata muun muassa Varsovan, Gdanskin ja Krakovan ulkopuolella sijaitsevilla kentillä. Lenkkeilyyn ja pyöräilyyn on hyvät mahdollisuudet, joskaan pyöräteitä ei juuri ole. Vesiurheilua ja purjehdusta voi harrastaa Masurian järvialueella ja Itämeren rannikolla. Lasketteluun ja muihin talviurheilulajeihin on hyvä mahdollisuudet Tatra-vuoristossa. Metsästysmahdollisuuksia on runsaasti.

Muuta

Puolalaiset ovat hyvin kohteliaita ja teitittely on yleistä.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Varsova

Päivitetty 3.6.2014

© Suomen suurlähetystö, Varsova | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot