
Itämeren alueen yhteistyön parantaminen - erityisesti merensuojelun tehostaminen - on Suomen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Suomi on mukana toteuttamassa Euroopan unionin ensimmäistä alueellista ohjelmaa, Itämeren alueen strategiaa. Helmikuussa 2010 Suomi isännöi Itämeren suojelun huippukokousta, Baltic Sea Action Summittia.
Itämeri on ainutlaatuinen ja ekologisesti hyvin herkkä merialue. On erityisen huolestuttavaa, että Itämeri on myös yksi saastuneimmista merialueista koko maailmassa. Itämeren vakavin uhka on sen jatkuva rehevöityminen, jonka pääsyynä on meren sietokykyyn nähden edelleen liian suuri ravinnekuormitus.
Meren huono tila vaikuttaa kielteisesti meren eri käyttömuotoihin paitsi suoraan, myös välillisesti. Kehityksen suunta on käännettävissä. Itämeren ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan Itämeren maiden yhteistyöllä ja julkisten ja yksityisten tahojen yhteistoiminnalla.
Euroopan komission Itämeren alueen strategia ja toimintasuunnitelma julkistettiin 10. kesäkuuta 2009. Euroopan unionin ensimmäisen sisäisen aluestrategian tavoite on tehostaa EU:n nykyistä toimintaa alueella, selkeyttää EU-tason ja aluetason työnjakoa ja agendoja sekä tuoda alueellisesti kohdistettu näkökulma EU:n politiikkalohkoihin.
Strategia antaa uusia välineitä Itämeren alueen yhteistyöhön ja on jo valmisteluvaiheessa parantanut jäsenvaltioiden sisäistä ja aluetason työnjakoa sekä ottaa alueen erityisolot entistä paremmin huomioon kaikessa EU:n politiikassa.
Monet tavoitteet, esimerkiksi meriympäristön suojelun ja meriturvallisuuden alalla vaativat koko alueen, mukaan lukien Venäjän samanaikaisia ja -suuntaisia toimia. Myös talouden ja kaupan kehityksessä ja liikenneinvestoinneissa on oltava koko alueen kattava näkökulma mukana, vaikka unioni päättää sisäisen strategian toimistaan itse. Tärkeintä on rakentaa yhteistyö alueen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tasaveroiselta pohjalta ja yhdessä neuvotellen. Itämeri-strategia antaa myönteisen signaalin alueen maille ja todistaa unionin kasvavasta mielenkiinnnosta aluetta kohtaan.
Marraskuussa 2007 Itämeren alueen maat hyväksyivät Itämeren suojelukomissio HELCOM:n Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) jossa määriteltiin Itämeren pelastamisen kannalta tarpeelliset toimet. Toimintasuunnitelman toteuttamiseksi Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen julkistivat 19. toukokuuta 2009 yhdessä Ilkka Herlinin johtaman Baltic Sea Action Groupin (virallisesti Elävä Itämeri säätiö) kanssa Itämeren suojelun tehostamiseen tähtäävän uudenlaisen toimintatavan, joka huipentuu huippukokoukseen - Baltic Sea Action Summitiin Helsingissä 10. helmikuuta 2010.
Baltic Sea Action Summitin perusajatus on koota yhteen julkisia ja yksityisiä tahoja toteuttamaan Itämeren ympäristön tilan kannalta myönteisiä tekoja. Toimet kootaan BSAS-hankkeessa valtioiden, kuntien, yritysten, järjestöjen ym. tahojen sitoumuksiksi, joiden toteuttamista seurataan.
Kutsun ovat saaneet Itämeren alueen valtioiden ja hallitusten päämiehet. Kaikenkokoiset yritykset ja järjestöt sekä sellaiset toimijat kuten satamat, energian tuottajat, jäteveden ja jätteiden käsittelystä vastaavat tahot jne voivat tehdä sitoumuksia ja osallistua huippukokouksen toteuttamiseen. Yritykset osallistuvat Itämeri-työhön lahjoittamalla omaa osaamistaan, tuotteitaan tai varoja projekteihin sekä kehittämällä oman alansa toimintaa Itämeri-ystävällisemmäksi.
Hanke on saanut jo heti alkuvaiheessaan hyvän vastaanoton yritysten ja järjestöjen piirissä. Omilla sitoumuksillaan ja lahjoituksena saatavana työllään mukaan on jo liittynyt useita yrityksiä, joukossa myös suuria kansainvälisiä yrityksiä.
Kokoukseen kutsutaan myös Itämeren suojelun kannalta keskeisiä kansainvälisiä järjestöjä ja rahoituslaitoksia, jotka ovat tarttumassa uusiin hankkeisiin muun muassa Euroopan unionin Itämeren alueen strategian toteuttamisessa (Itämeren suojelukomissio HELCOM, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD sekä Pohjoismainen Investointipankki NIB).